– Hetken synnyttämiä ajatuksia – Kun onnistun tuhlaamaan aamuhetken – onnistun siinä myös loppupäivän suhteen. – Aika kulkee ja minä ryntäilen. – Aika – arvokkainta elämässämme; emmekä tiedä kuinka sitä käyttäisimme? – Aikaa tappamalla tapan lopulta itseni. – Kuka haluaisi maksaa ajan perimiä kustannuksia, mutta me maksamme, ajan perintä on …
Tähdet Matkaani seuraa tähdet. Pysähdyn, ne vaiti on. Taas jatkuu kun mä lähden. Hiljaisuus Rakastan hiljaisuuden hyväilyä Kaipaan kuunnella sitä, sen tuttuja, turvallista kaikuja äitiemme hyräilystä vuosisatojen saatossa. Äänettömyys on pelottavaa. äänettömyys on kuoleman eteinen. Äänettömyyteen kuolee rakkaus. äänettömyyteen kuolee ystävyys. Rakkautemme lujittamiseksi laulakaamme yhdessä hiljaisuuden oodi. Yksinlaulu ei riko äänettömyyttä. …
KEVÄTJUHLA Hän istui takapuoli puuduksissa, kankun oikeapuoli kuin tulessa ja koetti jaloillaan urheasti kannatella huteralla penkillä retkottavaa ruhoaan. Vuorotellen, yhdellä jalalla kerrallaan, hän helpotti ruhonsa kuormittaman tuolin kantokykyä työntämällä jalkansa istuimen alle, istuinlevyn puristuessa polvitaipeen väliin, varpaat ja päkiä voimistelusalin lautalattiaan painautuen toinen, se siunatussa lepovuorossa oleva jalka sojotti suorana eteenpäin paksuna kuin Kuubalainen sikari. …
KOIRA Se katseli minua suoraan silmiin, rehdisti kuin marokkolainen mattokauppias, silmissä kostean luottavainen palo, hellyttävästi pää kallellaan, kuitenkaan se ei onnistunut pettämään minua, en epäillyt hetkeäkään, se oli laskelmointia. Mokoma kiero otus, se vaikutti tarkoin tietävän juuri nuo elkeet vaikuttavan erityisen aseistariisuvasti ja suoraan vetoavan raivostuneeseen minuun. Sen vilpittömyyttä ja uskollisuutta huokuva …